Pasasen kirjoituksia ja kuvia

Olen seurannut Sarastus-verkkolehteä oikeastaan jo sen perustamisvuodesta lähtien ja varsinkin takavuosina myös melkoisen tiiviisti. Sarastus-lehdessä ilmestyu 17.12.2023 Ilkka Auran kirjoitus 'Perussuomalaiset ja julkinen talous' " https://sarastuslehti.com/2023/12/17/perussuomalaiset-ja-julkinen-talous/ ", jota kommentoin tässä kirjoituksessa. Auran kirjoituksen perusoletus on, että Orpon (I) hallituksen leikkaukset huono-osaisille kohdistetuista etuuksista lisäävät erityisesti Perussuomalaisten äänestäjien turvattomuuden tunnetta ja ajaa persujen äänestäjiä muiden puolueiden kannattajiksi. Kannatuksen laskun myötä Perussuomalaiset rp. joutuisi oppositioon, eikä pystyisi sieltä käsin enää jarruttamaan kansainvälistä muuttoliikettä. Kirjoituksessa on nähdäkseni kaksi isoa virheellistä olettamaa, joista ensimmäinen vaikuttaa olevan se, että Perussuomalaisten tai muidenkaan puolueiden äänestäjät tekisivät äänestyspäötöksiään oman taloudellisen intressiryhmän etu

Monesti kuulee väitettävän, että Suomi olisi kasvistoltaan melkein kokonaan samanlaista metsää. Kun on oppinut tunnistamaan kotimaisia kasveja ja retkeilee eripuolilla maatamme huomaa, että hienovataisia eroja huomaa vaikka kuinka. Perämeren rannoilla kasvaa rantavehnää ja suojayrtti. Puusto näyttää matalammalta kuin etelässä ja rantametsien kenttäkerroksissa kasvaa laajoja ruohokanukka mattoja. Kun muutin Oulusta takaisin Jyväskylän seudulle Jyväskylä tuntui rehevältä. Itään ja etelään päin katsoessa Jyväskylä vaikuttaa kuitenkin karulta. Rantavehnää näkee joskus ilmeisesti suolattujen teiden pientareiden vieressä. Muutoin merenrantakasveja ei tietty luonnonvaraisina tai karkulaisia juuri näe. Vaativammat niittylajit silloin harvoin kun niihin törmää ovat usein tarkoituksella kylvettyjä. Myös Päijänteen pohjukan karut keidassuot vaikuttavat niukkalajisilta niin pohjoisen aapasoihin kuin Etelä-Karjalan lettoihin verrattuna. Jo Jämsän seutu vaikutti huomattavasti Laukaata ja Jyväsky