EHDOKASHAASTATTELU

Blogissani ei alun perin ollut tarkoitus käsitellä päivän politiikkaa, mutta laitan tänne joitain ajankohtaisempia kirjoituksia jotta äänestäjät saavat minusta paremman kuvan Alla on haastatteluni joka julkaistiin lyhennettynä verkkolehti Kansalaisessa " https://www.kansalainen.fi/kansalainen-haastattelee-eduskuntavaaliehdokkaita-3/ ". Teen itse jonkin verran kansalaiseen uutisjuttuja: 

" Kerrot esittelyssäsi olevasi puutarhuri, hortonomi ja luontokartoittaja Laukaasta. Mitä käytännössä teet työksesi nykyisin?" 

 Pääosa työstäni on yksityishenkilöiden ja liikerakennusten pihojen hoitamista. Työhön kuuluu lannoitusta, puiden leikkausta, nurmikon leikkausta, kivitöitä, kukkapenkin tekoa jne. Näin talvisin pihojen hoito on tietysti pääosin lumityötä. 

 Pihojen hoidon lisäksi teen haitallisten vieraskasvien torjuntaa ja luontokartoittamista. Vieraskasvit ovat ihmisen Suomen luontoon levittäviä ulkomaisia lajeja kuten komealubiineja ja jättiputkia. Haitalliset vieraskasvit voivat uhata kotimaisia kasvilajejamme valtaamalla elintilaa. Lisäksi osa kuten myrkyllinen jättiputki voi aiheuttaa haittaa ihmisille. Haitallisia vieraskasveja torjutaan mm. myrkyttämällä, alasniittämällä ja tukahduttamalla. 

 Luontokartoittamisessa käydään läpi joku alue ja kirjataan ylös alueella tavattavia eläin- ja/ tai kasvilajeja sekä mahdollisesti myös alueella olevia luontotyyppejä. Esimerkiksi joissain isoissa rakennushankkeissa luontokartoitus voi olla lakisääteinen, jotta paikallinen luonto voidaan ottaa rakentamisessa huomioon. Luontokartoituksien tarkempi sisältö riippuu kartoitettavasta kohteesta. 

 Teen osan töistäni määräaikaisina työsopimiksina ja osan Y-tunnuksella. Talvisin minulla on myös jonkin verran yrittäjyyteen liittyvää paperityötä, työvälineiden kunnostusta ja uusien hankintojen tekemistä. Myös vieraslajitorjuntaan ja luontokartoitukseen liittyvät raportit on parempi tehdä myöhemnin syksyllä sillä kesät ovat töissäni usein kiireisiä. 

 "Millaisia epäkohtia näet ja koet oman alasi lainsäädännössä ja miten muuttaisit niitä?" 

 Puistojen ja pihojen hoitoon liittyen kilpailutuslainsäädäntö (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista) on usein turhan jäykkää ja byrokraattista. Kilpailutuslainsäädöntöhän perustuu pitkäli EU-direktiiveihin ja on siten yksi lukuisista haitoista, joita EU on aiheuttanut Suomelle. Näyttäisi että sama laki aiheuttaa ongelmia myös muilla aloilla. 

 Kilpailutuksissa on usein edullista ilmoittaa mahdollisimnan halpa hinta urakoille ja urakan voitto pyritään tekemään lisätöillä. Halpa hinta puolestaan kannustaa urakoitsijoita laskemaan tarjoukset alakanttiin, jolloin laatu huononee. Myöskään viherrakentamisessa usein tarpeellisia työn edistyessä tehtäviä muutoksia ei pystytä välttämättä huomioimaan kun urakat ovat laskettu liian tiukoiksi. 

 Laatuun liittyviä asioita voidaan kilpailutuksessa toki huomioida, mutta sellaisten todentaminen on usein vaikeaa. Lisäksi laatuun liittyviä kilpailutuskriteereitä voidaan käyttää urakoitsihoiden puolelta hyväksi: Usein koulutetuista työntekijöistä saa kilpailutuksissa lisäpisteitä. Siksi voidaan pyytää esimerkiksi hortonomi tai maarakennusinsinööri mukaan urakkaan nimeksi papereihin ilman, että työmaalla tarvitsisi juurikaan käydä. 

Luontokartoitustyössäni ja alan opiskeluissa on myös tullut vastaan ongelmallista EU-lainsäädäntöä. Luontoon liittyvässä EU-lainsäädännössä on usein ongelmana, että se on laadittu Keski- ja Etelä-Euroopan olosuhteita silmällä pitäen. Suomi kuulu kuitenkin kokonaan tai lähes kokonaan (tarkastelutavasta riippuen) pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen. Esimerkiksi meillä yleisen viitasammakon elinympäristöt ovat rauhoitettuja, koska laji on Keski-Euroopassa harvinainen. Toisaalta esimerkiksi monet uhanalaiset vesilinnut eivät nauti lähestään yhtä tiukkaa lain suojaa vaikka minusta pitäisi. 

 Suurempi ongelma ympäristölainsäädännössä on kuitenkin ettei luontokartoitusten tulokset useinkaan vaikutta riivällä tasolla maankäyttöön. Kartoituksia kyllä tehdään, mutta isoista hankkeista on päätetty jo aikaisemmin. 

Kehittäisin luontokartoitukseen liittyvää lainsäädäntöä ja asetuksiasiten että rahoitusmääräyksissä huomioitaisiin paremmin paikalliset olosuhteet. Lisäisin myös luontokartoitusten velvoittavuutta, joissain rakennushankkeissa ja koittaisin kehittää lainsäädäntöä niin, että luontoselvitykset saataisiin tehtyä mahdollisimman aikaisessa vaihteessa ja että yhteistyö rakennussuunnittelijoiden kanssa pelaisi. Siten kartoituksilla voitaisiin suojata paremmin rakennusalueen luontoa eikä suunnitelmien muutoksista aiheutuisi niin paljon kustannuksua rakenrajille. 

 Hankintalainsäädännössä lisäisin tilaajien harkintavaltaa sopivan urakoitsijan valitsemisessa. Samoin lisäisin aijaisenpien urakoiden onnistumusen painoarvoa. Sinänsä on tietysti hyvä, että Suomessa on jonkinlainen hankiltalaki. 

 "Millaisena näet oman vaalipiirisi alueen tulevaisuuden, jos nykymeno jatkuu. Entä mitä pitäisi tehdä toisin?"

 Nähdäkseni Keski-Suomessa nykymeno aiheuttaa melko pitkälle samanlaisia ongelmia kuin muualkakin maassamme. 

Massamaahanmuutto on iso ongelma koko Suomessa. Eniten siitä kärsii Pääkaupunkiseutu, mutta vaikutukset näkyvät myös maakuntien keskuskaupungeissa, Keski-Suomen tapauksessa Jyväskylässä. Tietysti maahanmuutto aiheuttaa jonkin verran ongelmia myös pienemmillä paikkakunnilla. Varsinkin jos niihin perustetaan vastaanottokeskuksia. Yleensä isoimmat määrät maaseudun maahanmuuttajista muuttaa kuitenkin ajan myötä suurimpiin kaupunkeihin, joissa on muita saman kansallisuuden edustajia.

Mitä enemmän naahanmuuttajia tulee sitä enemmän he muodostavat yhteisöjä keskenään ja sitä vaikeammaksi uuden asuinmaan kielen opetus ja muu yhteiskuntaan integrointi käy. Maahanmuuttajat eivät yksikertaisesti tarvitse suomen kieltä arkisissa askareissaan. Maissa joissa on ollut paljon maahanmuuttoa jo pitkään on yritetty jos jonkinkaisia kotouttamiskeinoja. Esimerkiksi Ranska on epäonnistunut maahanmuuttajien assimiloinnissa yhteiskuntaan, Ruotsi on epäonnistunut monikulttuurisuutta korostavassa kotouttamispolitiikassa ja USA maahanmuuttajien omillaan toimeentuloa korostavassa linjassa. On myös huomioitava että USA:ssa afroamerikkalaisia yhteisöjä leimaavat vastaavanlaiset ongelmat kuin maahanmuuttajayhteisöjä Euroopassa ja Amerikassa. Siitäkin huolimatta, että afroamerikkalaiset puhuvat äidinkielenään englantia Yhdysvaltojen valtaväestön tavoin ja ovat muutenkin kulttuurisesti niin integroituneita Yhdysvaltoihin ettei suuri osa heistä edes tiedä mistä Afrikan maista heidän esi-isät tuotiin orjiksi Amerikkaan. 

Onkin siis odotettavissa, että nykykehityksen jatkuessa kehitysmaista tuleva maahanmuutto tulee aiheuttamaan myös Keski-Suomessa vastaavia ongelmia kuin muuallakin. Esimerkiksi tietyt rikollisuuden muodot kuten katuryöstöt ja joukkoraiskaukset tulevat kaiketi lisääntymään ja etnisten vähemmistöjen työllistyminen tulee pysymään heikkona vaikka tulijamäärät kasvavatkin. Halpatyövoiman maahantuonti tulee laskemaan yleistä palkkatasoa ja taloudellinen eriarvoisuus kasvaa. 

Tutkimuksissa (esim. Putnam jonka tutkimustuloksia toistettiin Tanskassa) on todettu etnisesti kirjavan naapuruston vähentävän ihmisten välistä luottamusta, luottamusta paikallisviranomaisiin sekä jopa koettua onnellisuuden tasoa. Myös peruskoulujen oppimistulokset ovat romahtaneet maahanmuuttajavaltaisilla alueilla. 

Tietysti myös Keski-Suomessa ja erityisesti Jyväskylässä tulee nykymenon myötä kaiketi toistumaan samat etnisesti kirjavien naapurustojen ongelmat kuin muuallakin. Monet massamaahanmuuton aiheuttamat ongelmat ovat täällä päin jo nyt näkyvissä. 

Mitä isompia maahanmuuttajamäärät ovat sitä vaikeampaa integroituminen on. Siinä missä pikkupaikkakunnan pitsayrittäjä oppii usein kylän lähes ainoana ulkomaalaisena nopeasti suomen kielen ja pääsee yritystoimintansa kautta osaksi työelämää ei isojen kaupunkien suuri maahanmuuttajaväestö enää integroidu minkäänlaisilla kotouttamisohjelmilla. 

 Toinen iso ongelma on julkisen vallan joutuminen suvaitsevaiston ja niin kutsutun woke-ideilogian käsiin. Jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa niin sanotun "positiivisen erityiskohtelun", jossa etnisten vähemmistöjen edustajat saatetaan laittaa etnisyytensä perusteella valkoisen miehen tai naisen edelle esimerkiksi työnhaussa julkisiin virkoihin. 

 Jatkossa julkisen vallan politisoituessa yhä enemmän myös "positiivisen erityiskohtelun" määrä tulee todennäköisesti lisääntymään. Jo nykyisin lain käytäntöönpanosta huolehtii osittain Raija Toiviaisen ja Jari Taposen kaltaiset suomalaisiin ja perinteisiin arvoihin vihamielisesti suhtautuvat tahot. Heidän poliittiset näkemykset näkyvät myös julkisen vallan käytössä. Esimerkkitapauksia pystyy jo nykyisin luetemaan useita. 

 Yhdysvalloista nimeä myöten kopiotu Woke-ideologia on tunkeutunut myös lastensuojelun, Yliopistojen, Kelan ja THL:n kaltaisiin julkisiin laitoksiin, joka vaarantaa suvaitsevaiston uhrihierarkian alemmilla portailla olevien ihmisryhmien kuten valkoisten, miesten tai esimerkiksi heteronaisten reilun ja oikeudenmukaisen kohtelun. 

 Osittain kasvava julkisen vallan kontrolli johtuu tietysti myös etnisen kirjavuuden kasvusta. Etnisesti yhtenäisessä valtiossa, jossa kansalaisia yhdistää yhteinen kulttuuri ja alkuperä muodostuu yhteisiä kulttuurisia käytösmalleja, joita ihmiset noudattavat pitkälti tottumuksesta. Monikulttuurisessa valtiossa vastaavia käytösmalleja ei ole ja kuten aikaisemmin kirjoitin myös ihmisten keskinäinen luottamus murenee. Lainsäädönnöstä tulee siis monikulttuurisessa yhteiskunnassa helposti paljon yksityiskohtaisempaa, jotta ihmisten kanssakäyminen sujuisi edes jotenkin. 

 Kolmas ongelma on, että nyky-yhteiskunta vaatii jatkuvasti kasvavaa taloutta ja tuotannon tehokkuutta. EU:n vaatimassa vapaakaupassa kotimaiset yritykset joutuvat kilpailemaan sellaisten maiden yritysten kanssa, joissa on mahdollista käyttää esimerkiksi todella halpaa lapsityövoimaa tai lähes orjan asemasssa olevia köyhiä työntekijöitä eikä ympäristönormeista juuri välitetä. 

 On selvää että vapaakauppa aiheuttaa paineita heikentää työoloja ja riistää luonnonvaroja. Jos nykykehitys jatkuu Suomessa asuu kyöhiä kymmenentuntisia päiviä paiskivia ihmisiä paljaaksi parturoitujen metsäkukkuloiden ja tehoviljeltyjen peltojen keskellä, joita kumpiakaan ei enää omista suomalainen talonpoika vaan Blackrock:in kaltaiset kansainväliset sijoitusyhtiöt. 

 Korjattavaa on siis paljon. Suomen pitäisi erota EU:sta ja muista itsenäisyyttämme uhkaavusta kansainvälisistä liitoumista ja sopimuksista. 

 Meidän on syytä toimia hieman kuten Puola, joka on myöntänyt varhaiseläkkeitä kommunistisille tuomareille. Suomen tapauksessa varhaiseläkkeelle lähetettäisiin monenlaisia virkamiehiä jotka eivät toimi työssään suomalaisten etujen mukaan. Meillä Suomessa on kuitenkin onneksi vielä myös jonkin verran kunnollisia viranonaisia, joten virkamieskunnan uudistaminen ei aiheuttaisi kovin hankalaa katkosta julkisten laitosten toiminnassa. 

 Puolan esimerkistä huomaamme myös ettei virkamieskunnan uudistaminen aiheuttaisi kovin suuria kansainvälisiä seurauksia. EU oli tietysti harmissaan kun Puolassa erotettiin kommunisteja , mutta mutta nyt koko asia on jäänyt jo taka-alalle. 

 Maahanmuuton lieveilmiöiden korjaamiseen ainoat toimivat keinot ovat maahanmuuton radikaali vähentäminen ja maasta karkoitusten lisääminen. Rangaistusten yleiselle koventamiselle saattaa olla jonkin verran tarvetta, mutta Yhdysvaltojen esimerkistä huomataan ettei sekään poista monikulttuurisen yhteiskunnan ongelmia. Keski-Suomen osalta tilanne on sikäli valoisampi kuin vaikka pääkaupunkiseudulla että täällä on vielä suhteellisen vähän maahanmuuttoa. 

 Luonnon monimuotoisuuden hupenemista, työttömyyden lisääntymistä ja maaseudun autioitumista voidaan kaikkia ehkäistä osaltaan myös valtion tuilla. Esimerkiksi työllisyystöinä toteuttettava perinnemaiseman hoito ja kansallispuiston retkeilyreitin merkitseminen ja kunnostus auttaisivat kaikkien kolmen kehityskulun ehkäisemisessä yhtäaikaa. Nuorten miesten työttömyyttä voidaan ehkäistä myös esimerkiksi lisäämällä sopimussotilaiden määrää maamme armeijassa. Täällä Keski-Suomessakin on paikkakuntia, joissa Puolustusvoimat ja puolustusvoimien alihankkijat ovat merkittäviä työllistäjiä. 

 " Olet Kelsu ry:n (Kansallismielisen eläin- ja luonnonsuojeluyhdistys) puheenjohtaja. Eläinsuojelulain uudistusta on valmisteltu 12 vuotta ja sen pitäisi pian olla valmis. Onko se mielestäsi onnistunut muutos?" 

 Yhdistyksemme Kelsu ry on tosiaan ottanut eläinsuojelulain uudistukseen jo useita kertoja kantaa. Uudistuksessa on useita hyviäkin elementtejä kuten rituaaliteurastusten kielto mistä kiitos nykyhallitukselle. Monilta osin uudistus jäi kuitenkin kesken. Nähdäkseni esimerkiksi turkistarhaus olisi pitänyt kieltää. 

 "Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät epäkohdat, joihin Suomessa tulisi lainsäädännöllä puuttua?"

 Maahanmuuttoa voisi helposti rajoittaa lainsäädäntöä tiukentamalka. Samoin kansalaisuuden saamista tulisi vaikeuttaa huomattavasti ensi tilassa ja karkoitusten määrää lisätä. 

 Turkistarhauksen kielto pitäisi lisätä tulevaan eläinten hyvinvointi-/ eläinsuojelulakiin. 

 Myös maanpuolustusta, työllisyyttä ja luonnon monimuotoisuutta on syytä tukea lainsäädännön muutoksilla, mutta lakimuutosten lisäksi tarvittaan myös rahaa. 

 Nykyisin Suomessa on voimassa myös sukupuolineutraali avioliittolaki, yhdenvertaisuuslaki ja esimerkiksi lainsäädäntö, jolla säädellään passin sukupuolimerkintää. Kyseiset lait on tarpeen muuttaa vastaamaan perinteistä kristillistä ja luonnontieteellisempää ihmiskuvaa. 

 Kansallisomaisuuttamme on suojattava joutumasta kansainvälisten suuryhtiöiden käsiin lainsäädäntöä kiristämällä. Energiantuotannon ja lannoitteiden valmistuksen pitäisi olla enemmän meidän omissa käsissämme. 

 "Miksi juuri sinua kannattaa äänestää?" 

 Vaalien alla tietysti monia politiikkoja kiinnostaa maahanmuuton rajoittaminen, luonnon puolustaminen ja tavallisien ihmisten työllisyys ja toimeentulo. Kannattaa kuitenkin tutkia mitä kyseiset henkilöt ovat tehneet vaalien välillä ja varsinkin silloin kun heidän puolueensa on ollut hallitusvastuussa. 

 Yhtenä esimerkkinä voisi vaikka mainita juuri Vihreän puolueen nykyjohdon joka sai ajettua hallituskaudellaan läpi translain, mutta eivät turkistarhauskieltoa tai vaikka maahanmuuttokriittiset Perussuomalaisten ministerit, joiden hallituskauden ensimmäisenä vuotena Suomeen saapui 32 000 turvapaijanhakijaa. Keskusta on puolestaan istunut useissa hallituksissa, joiden aikana Suomen maaseutua on ajettu alas. Räikeimpänä esimerkkinä kenties Ahon hallitus, jonka aikana Suomi ajettiin EU:hun. SDP ja Vasemmisto liitto arvostelivat kovin sanoin Sipilän hallituksen työttömille laatimaa aktiivimallia. Nyt SDP ja Vasemmistoliitto toteuttaa samankaltaista aktiivimallia pienin kosmeettisin muutoksin Marinin hallituksessa. 

 Syy huonoihin päätöksiin ei ole edellämainittujen puolueiden kenttäväessä. Tiedän sekä vihreiden että persujen riveistä soraääniä, jotka ovat vastustaneet puoluejohdon ja silloisen hallituksen linjaa. Heille tietysti kunnia siitä. On syytä olettaa ettei demareiden tai vasemmistoliiton perinteisistä työläiskannattajista kovinkaan iso osa ole tyytyväisiä nykyiseen talouspolitiikkaan. 

 Suomen poliittiselle kentälle tarvitaan kuitenkin vanhojen puolueiden rinnalle uusi suomalaiskansallinen voima, joka ei ole valmis vesittämään tavoitteitaan liiallisilla kompromisseilla. Juuri puolueeni Sinimusta Liike on tuo voima. Kansalliradikalismin kasvun pelko ajaa kaiketi vanhojen puolueiden johdon toteuttamaan suomalaisille edullisempaa politiikkaa kuin mitä tähän asti on tehty.

 Mikäli tulisin valituksi eduskuntaan toisin sinne myös lisää osaamista ympäristö- ja maahanmuuttopolitiikasta ja voisin kenties vaikuttaa näillä politiikan osa-alueilla jonkin verran suoraankin lakien sisältöön Sinimustan Liikkeen vaaliohjelman mukaisesti. 

 Puolustaisin eduskunnassa myös perinteisiä arvoja ja koettaisin lisätä vähittäiskaupan säätelyä. Tällä hetkellähän kauppaketjut nyhtävät korkeilka hinnoilla kuluttajien rahoja samaan aikaan kun he halpuuttavat ruuan tuottajien myyntihintoja. 

 "Mitä odotat tulevilta eduskuntavaaleilta?" 

 Vaalityön osalta kiinnostavia keskusteluja äänestäjien ja muiden ehdokkaiden kanssa. 

 "Haluatko sanoa jotain vielä jotain muuta äänestäjille? " 

 Toivotan hyvää kevättalven ja tulevan kevään jatkoa.