Maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen

Massamaahanmuuttoa perustellaan toisinaan niin sanotun työvoimapulan paikkaamisella. Muistan ajan, jolloin työvoimapulan arveltiin iskevän suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle ja maahanmuuttajia haluttiin suvaitsevaiston keskuudessa ottaa ilmeisesti reserviksi paikkaamaan tulevaa työvoimapulaa. Nyt 2024 suuret ikäluokat ovat jääneet eläkkeelle. Suomessa viimeiseksi suureksi ikäluokaksi lasketaan yleensä vuonna 1950 syntyneet. Hekin ovat jo pitkälle yli 70 vuotiaita ja vuonna 1945 syntyneet täyttävät kohta 80. Siltikin Suomessa on edelleen noin 200 000 työtöntä (1) mitä olisi pidetty joitain vuosikymmeniä sitten suurtyöttömyytenä.

Työvoimapulan ohella onkin puhuttu osaajapulasta kun on haluttu kertoa ettei työttömissä työhakijoissa muka olisi riittävästi henkilöitä, joita työnantajat haluaisivat rekrytoida. Osaajapula on julkisessa keskustelussa siitä ongelmallinen käsite, ettei sitä voida falsifioida. Aina voidaan vedota osaajapulaan ja siihen ettei työvoima ole sopivasti koulutettua tai riittävän ammattitaitoista. Lienee selvää että moni Suomenkin yliopisto palkkaisi Einsteinin jos hän olisi vielä täällä maapallolla rekrytoitavissa. Ainakin jos palkkatoive olisi 10 euroa tunnilta. Oikeista huippuosaajista on aina "pulaa". Todellinen saatavilla oleva työvoima on kuitenkin se minkä pohjalta työvoimapolitiikkaa tulisi tehdä, eikä keskivertomaahanmuuttajakaan ole tietenkään mikään einstein.

(Sivu huomiona: Maahanmuuttoon liittyy tietysti työvoimapolitiikan lisäksi muitakin aspekteja ja taloudellisestikin tuottava maahanmuuttaja saattaa olla silti esimerkiksi kulttuurisen ja kansallisen jatkuvuuden sekä ympäristön kannalta haitallinen. Käsittelen tässä kirjoituksessa kuitenkin maahanmuuton vaikutuksia talouteen. Maahanmuuton ympäristövaikutuksista olen kirjoittanut osoitteessa: " https://kelsu.net/2024/08/30/akateeminen-maailmakin-arvioi-maahanmuuton-ymparistovaikutuksia/ )

Hollannissa hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan massamaahanmuutto aiheuttaa suuria taloudellisia kustannuksia. Amsterdamin yliopiston ja Amsterdamin kauppakorkeakoulun " Borderless Welfare State - The Consequences on Immigration for Public Finances" ("Rajaton hyvinvointivaltio - Maahanmuuton seuraukset julkiselle taloudelle") tutkimuksen mukaan (2) maahanmuuton nettokustannus olisi ollut Hollannille noin 400 miljardia euroa vuosina 1995- 2019. Vuotta kohden se tekisi noin 17 miljardia. 17 miljardia on merkittävä summa kun sitä vertaa Alankomaiden kokonaisasukaslukuun, joka on jonkin verran yli 17 miljoonaa. Keskiverto Alankomaiden kansalaiselle epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta olisi siis tullut kaiketi melkein tuhannen euron lasku.

Amsterdamilaistutkimuksen mukaan maahanmuuton kustannukset tulevat kuitenkin entisestään nousemaan seuraavina vuosina. Vuosille 2020- 2040 tutkimus ennustaa 600 miljardin maahanmuutosta aiheutuvaa hintalappua Alankomaiden veronmaksajille. Maahanmuuton hinta olisi siis Alankomaissa noin 30 miljardia vuodessa.

Koska Suomessa asuu noin 5,5 miljoonaa henkilöä olisi Alankomaiden maahanmuuton kustannukset Suomeen suhteutettuna julkiselle taloudelle noin 10 miljardia vuodessa. Toki Suomessa on vielä vähemmän maahanmuuttajia kuin Hollannissa, joten luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Maahanmuuttajien määrä kasvaa maassamme kuitenkin nopeasti joten jos maahanmuuttopolitiikkaan ei saada pikaista korjausta lienee lähinnä ajankysymys milloin maahanmuuton kustannukset ovat meilläkin samaa luokkaa.

Kun edellä mainittu tutkimus valmistui, ei Amsterdamin yliopistossa aiottu alun perin julkaista sitä ja yhden kyseisen tutkimuksen tekijöistä työsuhde oltiin jo katkaisemassa. Kyseiset toimen kuitenkin peruttiin. Näyttääkin siltä, että maahanmuuton talousvaikutuksia on tutkittu paljon vähemmän kuin Eurooppaan suuntautunut maahanmuutto antaisi aihetta. Lienee selvää että maahanmuuttoaiheiden ympärillä oleva sensuurin ja vaientamisen ilmapiiri vähentää osaltaan tutkimusten määrää. Arimmat akateemikot tuskin tahtovat saada tuloksia joita heidän yliopistoissa ei haluttaisi saattaa julkisuuteen.

Suomessa maahanmuuton kustannuksia on tutkittu melko vähän, mutta joitain selvityksiä silti löytyy. Vuonna 2005 julkaistiin tutkimus (3) maahanmuuttajien työllisyydestä, tuloveroista ja tulonsiirroista 1990-luvulla. Tuolloinkin maahanmuuttajilla oli negatiivinen vero- tulonsiirtotase. Se johtui lähinnä niin kutsutusta humanitäärisestä maahanmuutosta. Muiden kuin humanitäärisrmten maahanmuuttajien vero-tulonsiirtotase silti muuttui tuolloin kuudessa vuodessa plussan puolelle. Edellä mainitussa Amsterdamin tutkimuksessa maahanmuuttajien vaikutus julkistalouteen oli kuitenkin miinuksen puolella, vaikka maahanmuuttoa on ollut Hollannissa pitkään ja ko. tutkimuksessa huomioitiin myös toisen polven maahanmuuttajat. Onkin syytä olettaa, että 1990-luvun ei-humanitääristen maahanmuuttajien nopeasti noussut vero-tulonsiirtotase selittyy osaltaan maahanmuuttajien tuolloisella huomattavasti Hollantia tai nyky-Suomea pienemmällä määrällä. Pikkupaikkakunnilta kouluissa saattoi olla muutama tai ei yhtään maahanmuuttajaa, eikä englannin taito ollut vanhemman tai vähemmän koulutetun väestön keskuudessa läheskään yhtä yleistä kuin nykyisin. Myöskään virallisia asioita ei pystynyt hoitamaan yleensä yhtä helposti maahanmuuttajan omalla kielellä tai englanniksi, joten suomen kielen oppiminen oli kaiketi tehokkaampaa. Maahanmuuttajien pienempi määrä helpotti muutenkin sopeutumaan ympäröivään yhteiskuntaan, mikä saattoi helpottaa työnhakua.

Suomessa tuoreempi tutkimus maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen löytyy Perussuomalaiset rp:n ajatuspajan "Suomen perustan" teettämänä (4) sen mukaan julkisen talouden nettovaikutukset olivat vuonna 2011 Suomessa syntyneillä työikäisillä keskimäärin noin + 80 euroa per henkilö ja ulkomailla syntyneillä työikäisillä samana vuonna keskimäärin noin -3620 euroa per henkilö. Samassa tutkimuksessa on myös aikasarjat ulkomailla syntyneiden ja Suomessa syntyneiden julkisen talouden nettovaikutusten jakaumat aikasarjoina vuosien 1995- 2011 välillä. (aikasarjat esittävät ilmeisesti vain työikäisen väestön vaikutuksen.) Niiden perusteella Suomessa syntyneiden (kaiketi työikäisten) vaikutus julkiseen talouteen on keskimäärin (viittaan tässä kirjoituksessa keskiarvoon) lähellä nollaa, mutta kuitenkin useimpina vuosina hieman plussalla. Ulkomailla syntyneiden (ilmeisesti työikäisten) julkistaloudellinen nettovaikutus pysyy keskimäärin tukevasti miinuksella koko seurantajakson vuosien 1995- 2011 ajan. Ulkomailla syntyneiden keskiarvo nousi hieman 1990-luvun lopulla ja jäi sen jälkeen keskimäärin melko samalle selvästi miinusmerkkiselle tasolle, vaikkakin vaihtelua olikin hieman vuosien myötä.

Johtopäätös on nähdäkseni selvä massamaahanmuutto aiheuttaa julkiselle sektorille yleensä kustannuksia, jotka kasvavat merkittäviksi maahanmuuton kasvun myötä. Eläkeläisten määrän kasvun aiheuttamaa huoltosuhteen heikkenemistä ei ole syytä paikata maahanmuutolla siksikään, koska se aiheuttaa kustannuksia julkiselle sektorille. Joidenkin alojen nk. osaajapulaa ei voida taloudellisistakaan syistä paikata maahanmuutolla vaan osaamistasoa on syytä parantaa kehittämällä Suomen ammatillista koulutusta. Lisäksi EU-ero on tarpeen siksikin, että voimme Suomessa vaikuttaa helpommin meille tulevien maahanmuuttajien määrään. Myös talouden kannalta tiukka maahanmuuttopolitiikka on tärkeää.

(1) " https://stat.fi/julkaisu/clmhqbil30gie0bw3l3m479l9 " luettu 16.9.2024

(2) " https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d9403997-b5cc-4315-9957-46e42a3edf56 " - luettu 16.9.2024 tutkimusraportti liitteenä. Sama tutkimus näyttäisi löytyvän osoitteesta: " https://www.researchgate.net/publication/371951423_Borderless_Welfare_State_-_The_Consequences_of_Immigration_for_Public_Finances "

(3) " https://www.suomenperusta.fi/ajatus/maahanmuuton-kustannukset/ " - luettu 16.9.2024 Lainamieni tietojen aluperäislähde: "Hämäläinen, Kari; Kangasharju, Aki; Pekkala, Sari; Sarvimäki, Matti (2005): 1990-luvun maahanmuuttajien työllisyys, tuloverot ja tulonsiirrot. Työpoliittinen tutkimus 265. Työministeriö. "

(4) " https://www.suomenperusta.fi/maahanmuutot-tutkimus-osa-1-tiivistelma/ " luettu 16.9.2024