Talvinen reissu Olavinlinnaan

 Olen aikoinani asunut yli 2 vuotta Savonlinnassa, mutta Olavinlinnassa ei tullut tuolloin käytyä vaikkakin sen lähistöllä tuli käveltyä varmaan kymmeniä kertoja ja olen ottanut linnasta kuvia monestakin suunnasta. Melkoinen aukko sivityksessä historiasta kiinnostuneelle henkilölle. Reilu viikko sitten tuo aukko tuli nyt paikattua.

Olavinlinnan oviaukkolta tullaan lounaaseen päin osoittavaan bastioniin. Bastioneja on käsittääkseni Olavinlinnassa kaikkiaan neljä. Ne on rakennettu Venäjän ollessa linnan valtiaana ja ne ovatkin linnassa päinvastaisella puolella kuin Ruotsin vallan aikana rakennetut tornit.

Bastionit ovat matalia muureja joihin on tehty hieman eri suuntiin osoittavia aukkoja kanuunoita varten. Vesiportinbastionissa olikin kaksi kanuunaa, jotka olivat kuulemma tuotu myöhemmin Ruotsista. Varsin vaikuttavan näköisiä rautamöhkäleitä. Alkuperäiset kanuunat vietiin Venäjälle autonomian ajan alussa.

Itselleni tuli hieman yllätyksenä, että myöjäiskeskiajalla rakennettu Olavinlinna on todellakin suunniteltu jo tykkitaisteluita silmällä pitäen. Pöyreät tornit olivat uutta tykkitulta paremmin kestävää linnoitusten suunnittelua 1400-luvun lopulla kun Olavin linna rakennettiin. Torneissa on myös aukkoja joista pyistyi ampumaan linnoituksen omilla tykeillä, lunttulukkoaseilla ja varsijousilla.

Kesäisi lipun myynti on heti linnasaarelle vievän silla edustalla bastionin vieressä olevalla linnan portilla. Nyt Vesiportin bastioniin ja Päälinnan sisäpihaan pääsi tutustumaan ilmaiseksi. Lipunmyynti oli talvella sisällä linnaan muuriin kiinni noin 1700-luvun lopulla rakentetussa adjutantintalossa.

Kiertelin hieman linnan sisällä ennen opaskierroksen alkua. Aluksi linna vaikutti melko sokjeloiselta ja kesti jonki aikaa hahmottaa missä olin milloinkin. Sain kuitenkin otettua hienoja kuvia linnan sisältä ja vierailtua linnan museossa. Jossa oli komea ritarin haarnista, piilukkopistooli ja miekka.

Tunnin opastetulle kierrokselle ei saapunut minun lisäksini arkisena helmikuun alun iltana muita opastettavia kuin minä. Tunnin kestävällä opaskierroksella toini oppaana kentien minua hieman nuoeempi bainen joja vaikutti tuntevan tarkasti Olavinlinnan vaiheet.

Kiinostavia huoneita linnassa olisi caemasti ollut paljonkin. Minua kiinnostavimpia olivat kuitenkin kuninkaansali ja kirkkotornissa siaitseva pieni kappeli.

Keskiajalla rakennetun linnan kappeli oli alunperin katolilainen. Katolilaisuus näkyi kappelin kolmessa alttarissa, joista ainakin yksi oli omistettu Marialle. Sivu altrarit olivat syvennyksen mallisia. Pääalttari oli puolestaan ikkunan edessä oleva pöytä. Sivualtrareiden lisäksi kapoelissa oli kolmaskin syvennys, jossa tapahtui ehtoollisen valmistelu.

Kaarevakattoisen kappelin sisäkattoon oli maakattu katolisella keskiajalla elämänpuu joja oli myöhemmin peitetty valkealka maalilla. Nykyisin osia elämänpuun oksista restauroitu taas näkyviin. Kappelin seinässä on pieni aukko jonka takana on hagioskooppi niminen huone josta sairaat ja rikolliset pystyivät seuraamaan kirkonmenoja menemättä kappeliin. Olavinlinnan kappelin hagioskooppi on ainoa hagioskooppi joka on säilynyt Suomessa.

Uskonpuhdistuksen jälkeen Olavinlinnan kappeli muuttui jatkoi toimintaa Luterilaisen kirko alaisuudessa. Venäjän vallattua linnan kapoelin toimi myös ortodoksisena kirkkona. Nykyisin kappeli on ekumeeninen kirkko. Toki krusifiksi löytyy pääalttarilta ja tilaa voi kuulemma vuokrata esimerkiksi häihin ja ristiäisiin. Kysyin tietysti oppaalta voiko hagioskoopin vuokrata samaan hintaan jos satun menemään joskus naimisiin. Ilmeisesti sen pitäisi onnistua.

Kuninkaansalin katto on pisin tukipylväätön liuskekivestä holvattu katto Pohjoismaissa. Kuninkaallisiin linnoihin tehtiin kuninkaita varten kuninkaan sali. Olavinlinnassa Ruotsin kuninkaista tosin vieraili vain yksi, mutta se yksi olinkin sitten heistä kaikkein kuuluisin Kustaa II Aadolf joka tunnetaan myös lisänimellä "Pohjolamleijona". Kustaa II Aadolfhan oli Ruotsin kuninkaana 30-vuotisen sodan aikaan jossa Ruotsin suurvalta-asema vakiintui. Myös Venäjän tsaari Aleksanteri I vieraili Olavinlinnassa.

Kattoholvausten lisäksi Kuninkaansalin rakennustekniikassa toinen kiintoisa kohta oli hypokausti niminen lämmitysjärjestelmä jolla kuumaa ilmaa johdettiin hormeja pitkin alakerran keittiöstä kuninkaansaliin. Jo muinaiset roomalaiset käyttivät hypokaustia.

Toki kirkontornin lisäksi myös toinen isoista torneista, Kellotorni oli kiinnostava sen alaosassa oli fatabuuri niminen varasto johonsäilöttiin ruokaa ja muita tarvikkeita mm. piirityksen varalta. Fatabuurin enäntä joka vastasi myös tavaroiden hankinnasta oli yksi korkeimmista keskiaikaisista naisvirkailijoista. Fatabuuri jonka lattiasta näkyi myös linnasaaren korkein kallio oli isosta koostaa huolimatta yllättävän pieni jos siinä olisi pitänyt varastoida useiksi kuukausiksi noin 300:n linnan asukkaan ruuat.

Olavin linnassa vierailun jälkeen kävelin vielä linnan puistossa ja lähellä olevilla kalloilla, joilla oli melko vähän lunta. Laskin myös linnan linnansulassa olevat sinisorat, kuten tein usein Savonlinnassa asuessani. (Linnansula on ympäri vuoden jäättömänä pysyvä Saimaan salmi joka ympäröi Olavinlinnaa.)  Nyt talvehtivia sinisorsia oli laskujeni mukaan 130 koirasta ja 101 naarasta. Kävin myös Olavinlinnan lähellä olevassa Riihimuseossa johon pääsi samalla lipulla kuin linnaankin. Museossa kiinnostavimpia olivat rautakautiset esineet, joita näytti olevan kahdessa vitriinissä.