SUOSIIKO SUURET YMPÄRISTÖJÄRJESTÖT VIHERVASEMMISTOA?

Toki monilla suurilla ympäristöjärjestöillä on ollut jo vuosikymmeniä yhteisiä aktiiveita erityisesti Vihreän puolueen kanssa. Suuret ympäristöjärjestöt ovat kuitenkin yleensä ilmoittautuneet puoluepoliittisesti sitoutumattomiksi ja varsinkin meitä Birdlifen jäseniä on monenlaisista puoluetaustoista. Olen jostain syystä törmännyt viime viikkoina syytöksiin, että Suomen luonnonsuojeluliitto olisi erityisesti persuja vastaan. Onko syytöksissä sitten perää? 

Kun Marinin hallitus ilmoitti suojelevansa 30 000 hehtaaria metsää kehui juuri Suomen luonnonsuojeluliitto päätöstä Twitterissä (2.2 .2023). Myöhemmin huomattiin, että merkittävä Marinin hallituksen suojelemasta metsästä oli metsätaloudellisesti vähämerkityksellistä. Metsätalouden kannalta keskeisempiä ja luonnonmonimuotoisuudelle tärkeämpiä alueita suojeltiin vähemmän. Monet suojellut metsät eivät olisi todennäköisesti päätyneet muutoinkaan tehometsätalouden piiriin. Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) kehut tulivat myös melko nopeasti hallituksen päätöksen jälkeen mikä näytti ehkä hieman hallituksen pr-kampanjaan osallistumiselta vaalien alla. 

Suomen luonnonsuojeluliitto on myös ilmoittanut twiitissään kannattavansa uutta alkuvuonna 2023 tullutta Saamelaiskäräjälakiehdotusta jonka Marinin hallitus teki. Itsekin toki etnonationalistina tuen kyseistä lakia, mutta on oma kysymyksensä kuuluuko se silti SLL:n toimiinan ydin osa-alueisiin. Uudella Saamelaiskäräjälailla olisi toki ollut myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi ympäristölle haitallisten kaivosten torjuntaan, joten SLL:n myöteisellä kannalla oli kyllä ympäristöön liittyviä perusteita. 

Suomen luonnonsuojeluliitolla, WWF:llä ja muilla suurilla ympäristöjärjestöillä on ihan ymmärrettäviäkin syitä suosia vihervasemmistoa porvarillisten eduskuntapuolueiden kustannuksella. Erityisesti Perussuomalaiset ovat asettuneet kuluvalla hallituskaudella hallituksen luonnon tilaa parantavia uudistuksia vastaan. Aikasemmin sama rooli on ollut Keskustalla ja tälläkin hallituskaudella he ovat usein vääntäneet aiheesta Vihreän puolueen kanssa hallituksen sisällä. 

Itse kirjoitin joitain vuosia sitten kaivoslaista perussuomalaisten silloisille kansanedustajille sähköpostin, jossa vaadin kaivoslain kiristämistä. SLL:n puolelta kirjeeseeni suhtauduttiin positiivisesti ja annettiin vinkkejä mitä siihen voisi lisätä. Vaikka kaivoslain kiristäminen olisi ollut selvästi myös Suomen kansallisten intressien mukaista yksikään PS:n kansanedustaja ei tuolloin vastannut minulle. Voisi olettaa että SLL:n ja muiden isompien luontojärjestöjen puolelta on tehty lukuisia vastaavia tuloksettomia yhteydenottoja. 

Suuret ympäristöjärjestöt WWF, SLL, Bird Life Suomi, Luonto Liitto ja Greenpeace tekivät nyt vuoden 2023 vaalien alla kyselyn puolueiden halusta hillitä Luontokatoa. Kyselystä levitetyn raportin otsikossa mainitaan vain luontokadon (luonnon monimuotoisuuden hupenemisen) pysäyttäminen. Samoin Twitterissä levitetyssä kuvassa, joka lyötyy 7.3. päivä esim. Birdlifen twitterseinältä 1.3. postattuna. Kyselystä laaditun raportin alussa kerrotaan kuitenkin, että raportissa selvitettiin eduskuntapuolueiden suhtautumista sekä luontokatoon että ilmastonmuutokseen. Myös kysymyksistä osa oli ilmastonmuutokseen liittyviä ja Perussuomalaiset saivat kyselyssä moitteita vähättelevästä suhtautumisesta ilmastoasioihin. 

Suomen lajien punaisessa kirjassa ilmastonmuutos on vasta 14. suurin lajien uhanalaisuutta ja siten luontokatoa aiheuttavista syistä. Ilmastonmuutoksella on toki muitakin vaikutuksia, mutta on selvää että luontokatoa on mahdollista torjua myös ilmastonmuutoksesta erillään. Merkittävimpiä luontokadon aiheuttajia ovat vääränlaiset metsien hoitoon liittyvät toimenpiteet ja perinnemaisemien umpeenkasvu. Näyttääkin, että kyselyssä pyritään alentamaan PS:n sijoitusta linkittämällä ilmastonmuutos ja luontokato liian tiukasti toisiinsa. 

Mutta miten PS, Keskusta ja Kokoomus sitten vastasivat suoremmin luontokatoon liittyviin kysymyksiin? Ainakin Persujen osalta kyselyyn vastannut taho vastustaa sekä kansallispuistojen määrän ja pinta-alan lisäämistä sekä luonnon monimuotoisuutta parantavia viljelykäytäntöjä. Näyttääkin siltä että Perussuomalaiset suhtautuvat puolueen tasolla luontoon varsin negatiivisesti vaikka edellä mainitut ilmastonmuutokseen liittyvät kohdat jätettäisiin huomiotta. Kokoomuksen vastauksissa sen sijaan näkyi usein niin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kuin ilmastonmuutosen torjunnankin tärkeys. Näyttäisikin että eduskuntapuolueilla halu torjua ilmastonmuutosta ja luontokatoa kulkevat melkoisesti käsi kädessä. 

Kyselyn suurin puute oli kuitenkin pienpuolueiden puuttuminen. Nyt kyselyssä erittäin luontomyönteisiksi puolueiksi osoittautui vain Vasemmistoliitto ja Vihreä puolue. Kaikki luonnon ystävät eivät kuitenkaan kannata kyseisten puolueiden vasemmistolaista talouspolitiikkaa. Itselleni suurin este Vihreän puolueen tai vasemmistoliiton äänestämiseen on niiden suomalaisvastainen politiikka joka tulee esiin mm. maahanmuuton osalta. En halua Suomen kaduille lisää raiskauksia ja jengiväkivaltaa. En halua että lapsenlapsemme ovat Suomessa vainottu kansallinen vähemmistö. 

Pienpuolueiden puuttumista perusteltiin minulle Twitterissä resursien vähyydellä. Pienpuolueilta kysymällä eduskuntavaalien luontokyselyyn olisi kuitenkin saatu enemmän luontoon myönteisesti suhtautuvia vaihtoehtoja. Kysymyspatteriston lähettäminen ja eduskuntavaaliohjelmien läpikäyminen olisi tuskin vienyt kohtuuttomasti aikaa suurilta valtakunnallisilta luontojärjestöiltä. 

Pienpuolueista ainakin SML jonka eduskuntavaaliehdokas olen suhtautuu myönteisesti luontoon samoin esim. eläinoikeuspuolue ja mahdollisesti myös Liberaalipuolue, jonka edustaja ihmetteli myös miksi vain yli yhden kansanedustajan eduskuntapuolueet huomioitiin kyselyssä. 

Ilmastonmuutoksen liiallinen linkittäminen luontokatoon ja pienpuolueiden huomiotta jättäminen antavat kuvan, että vihervasemmistopuolueet olisivat puoluekentällä lähes yksin torjumassa luontokatoa vaikkei se todellisuudessa menekkään niin. On myös huomioitava että luontokato kiihtyi Suomessa 2010-luvulla, jolloin vihervasemmisto (Vihreä puolue, Vasemmistoliitto ja SDP) oli pitkiä aikoja hallituksessa. Toki myönnän että vihervasemmistossa on tehty viime aikoina paljon vanhojen virheiden korjaamiseksi ja että luontokadon torjunta on noussut keskeisempään rooliin kyseisten puolueiden politiikassa. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa luonnosta välittävillä kansalaisilla on kuitenkin muitakin vaihtoehtoja kuin äärivasemmisto, esimerkkinä allekirjoittanut. Olen Keski-Suomen vaalipiirissä numerolla 120.