Tekstit

Maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen

Kuva
Massamaahanmuuttoa perustellaan toisinaan niin sanotun työvoimapulan paikkaamisella. Muistan ajan, jolloin työvoimapulan arveltiin iskevän suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle ja maahanmuuttajia haluttiin suvaitsevaiston keskuudessa ottaa ilmeisesti reserviksi paikkaamaan tulevaa työvoimapulaa. Nyt 2024 suuret ikäluokat ovat jääneet eläkkeelle. Suomessa viimeiseksi suureksi ikäluokaksi lasketaan yleensä vuonna 1950 syntyneet. Hekin ovat jo pitkälle yli 70 vuotiaita ja vuonna 1945 syntyneet täyttävät kohta 80. Siltikin Suomessa on edelleen noin 200 000 työtöntä (1) mitä olisi pidetty joitain vuosikymmeniä sitten suurtyöttömyytenä. Työvoimapulan ohella onkin puhuttu osaajapulasta kun on haluttu kertoa ettei työttömissä työhakijoissa muka olisi riittävästi henkilöitä, joita työnantajat haluaisivat rekrytoida. Osaajapula on julkisessa keskustelussa siitä ongelmallinen käsite, ettei sitä voida falsifioida. Aina voidaan vedota osaajapulaan ja siihen ettei työvoima ole sopivasti koulutet

Olympiakisat ja kulttuurisota

Kuva
En yleensä ole hirveän innostunut käsitteestä kulttuurisota enkä sen soveltamisesta poliittisiin väittelyihin. Sodissa ja myös kulttuurisodissa on kait aina kaksi osapuolta, mutta poliittisia kiistakysymyksiä on paljon enemmän. "Kulttuurisota" jakaa ihmiset kahteen leiriin (joita kutsutaan usein liberaaleiksi ja konservatiiveiksi) ja toisessa leirissä on helppoa alkaa vastustamaan järkeviäkin asioita jos toinen osapuoli kannattaa niitä. Esimerkiksi vasemmistoliberaali on vaikea saada kannattamaan massamaahanmuuton pientäkään rajoittamista vaikka perustelisi rajoituksia hänelle itsellekin tärkeillä teemoilla kuten ympäristökuormituksen pienentämisellä, halpatyövoiman torjumisella tai naisiin kohdistuvan väkivaltarikollisuuden vähentämisellä. Maahanmuuton suosiminen on iskostettu niin syvälle keskivertovasemmistoliberaalin kalloon, että siitä on tullut ilmeisesti osa hänen identiteettiään ja hän kait pelkäisi muuttuvansa todella erilaiseksi ihmiseksi jos kyseenalaistaisi häne

Puoluepoliittisesta vaikuttamisesta

Kuva
Olen seurannut Sarastus-verkkolehteä oikeastaan jo sen perustamisvuodesta lähtien ja varsinkin takavuosina myös melkoisen tiiviisti. Sarastus-lehdessä ilmestyu 17.12.2023 Ilkka Auran kirjoitus 'Perussuomalaiset ja julkinen talous' " https://sarastuslehti.com/2023/12/17/perussuomalaiset-ja-julkinen-talous/ ", jota kommentoin tässä kirjoituksessa. Auran kirjoituksen perusoletus on, että Orpon (I) hallituksen leikkaukset huono-osaisille kohdistetuista etuuksista lisäävät erityisesti Perussuomalaisten äänestäjien turvattomuuden tunnetta ja ajaa persujen äänestäjiä muiden puolueiden kannattajiksi. Kannatuksen laskun myötä Perussuomalaiset rp. joutuisi oppositioon, eikä pystyisi sieltä käsin enää jarruttamaan kansainvälistä muuttoliikettä. Kirjoituksessa on nähdäkseni kaksi isoa virheellistä olettamaa, joista ensimmäinen vaikuttaa olevan se, että Perussuomalaisten tai muidenkaan puolueiden äänestäjät tekisivät äänestyspäötöksiään oman taloudellisen intressiryhmän etu

Kasvimaantiede ja kukkia Savonlinnan niityiltä

Kuva
Monesti kuulee väitettävän, että Suomi olisi kasvistoltaan melkein kokonaan samanlaista metsää. Kun on oppinut tunnistamaan kotimaisia kasveja ja retkeilee eripuolilla maatamme huomaa, että hienovataisia eroja huomaa vaikka kuinka. Perämeren rannoilla kasvaa rantavehnää ja suojayrtti. Puusto näyttää matalammalta kuin etelässä ja rantametsien kenttäkerroksissa kasvaa laajoja ruohokanukka mattoja. Kun muutin Oulusta takaisin Jyväskylän seudulle Jyväskylä tuntui rehevältä. Itään ja etelään päin katsoessa Jyväskylä vaikuttaa kuitenkin karulta. Rantavehnää näkee joskus ilmeisesti suolattujen teiden pientareiden vieressä. Muutoin merenrantakasveja ei tietty luonnonvaraisina tai karkulaisia juuri näe. Vaativammat niittylajit silloin harvoin kun niihin törmää ovat usein tarkoituksella kylvettyjä. Myös Päijänteen pohjukan karut keidassuot vaikuttavat niukkalajisilta niin pohjoisen aapasoihin kuin Etelä-Karjalan lettoihin verrattuna. Jo Jämsän seutu vaikutti huomattavasti Laukaata ja Jyväsky

Pari eduskuntavaaleihin liittyvää videolinkkiä

    Puolueemme podcast:iin tehty haastattelu ”    https://www.youtube.com/watch?v=JscMyMzhqjo    ”. Käyn haastattelussa läpi historiaani poliittisena ja yhteiskunnallisena aktivistina. Ympäristöön liittyvä vaalipaneli  ”    https://www.youtube.com/watch?v=wOIPoPFNJCs  ” Linkissä on paneelin ensimmäinen osa, muut osa löytyvät samalta kanavalta.

NIITÄ KUVIA...

Kuva
 ...blokia aloittaessani ajattelin laittaa tänne ottamiani valokuvia. Kuvaan pääasiassa lintuja ja kasveja, mutta toki esim. kauniit maisemat sekä hienot rakennuksetkin ovat välillä kuvauskohteina. Alla joitain lintukuviani. Nuoria kottaraisia istumassa (puhelin?-) langalla Laukaan Vuonteella kesällä 2022. Lähistöllä oli ulkona laiduntavaa nautakarjaa, joten 1900-luvulla jyrkästi vähentyneet kottaraiset viihtyivät ruovikkoisen salmen molemmin puolin olevassa maalaismaisemassa. Hernekerttu Laukaan kirkonkylän marketin happomarjaistutuksissa. Kuvasin kertun muistaakseni kesällä 2022. Pikku-uikku talvisessa Savonlinnassa. Muistelen kuvanneeni uikun alkuvuodesta 2019 jolloin olin opiskelemassa luontokartoittajaksi. Pikku-uikut tulevat talvisin sulapaikoille jolloin pikku-uikuihin on helpompi törmätä. Kyseinen uikku oli Olavinlinnaa ympäröivässä sulana pysyvässä salmessa Savonlinnan keskustassa sinisorsien seurassa. Pikkuvarpusia Laukaan kirkonkylän pohjoisosista.  Jalohaikara Parkikkalan S

EHDOKASHAASTATTELU

Kuva
Blogissani ei alun perin ollut tarkoitus käsitellä päivän politiikkaa, mutta laitan tänne joitain ajankohtaisempia kirjoituksia jotta äänestäjät saavat minusta paremman kuvan Alla on haastatteluni joka julkaistiin lyhennettynä verkkolehti Kansalaisessa " https://www.kansalainen.fi/kansalainen-haastattelee-eduskuntavaaliehdokkaita-3/ ". Teen itse jonkin verran kansalaiseen uutisjuttuja:  " Kerrot esittelyssäsi olevasi puutarhuri, hortonomi ja luontokartoittaja Laukaasta. Mitä käytännössä teet työksesi nykyisin?"   Pääosa työstäni on yksityishenkilöiden ja liikerakennusten pihojen hoitamista. Työhön kuuluu lannoitusta, puiden leikkausta, nurmikon leikkausta, kivitöitä, kukkapenkin tekoa jne. Näin talvisin pihojen hoito on tietysti pääosin lumityötä.   Pihojen hoidon lisäksi teen haitallisten vieraskasvien torjuntaa ja luontokartoittamista. Vieraskasvit ovat ihmisen Suomen luontoon levittäviä ulkomaisia lajeja kuten komealubiineja ja jättiputkia. Haitalliset vieras