Pasasen kirjoituksia ja kuvia

Monesti kuulee väitettävän, että Suomi olisi kasvistoltaan melkein kokonaan samanlaista metsää. Kun on oppinut tunnistamaan kotimaisia kasveja ja retkeilee eripuolilla maatamme huomaa, että hienovataisia eroja huomaa vaikka kuinka. Perämeren rannoilla kasvaa rantavehnää ja suojayrtti. Puusto näyttää matalammalta kuin etelässä ja rantametsien kenttäkerroksissa kasvaa laajoja ruohokanukka mattoja. Kun muutin Oulusta takaisin Jyväskylän seudulle Jyväskylä tuntui rehevältä. Itään ja etelään päin katsoessa Jyväskylä vaikuttaa kuitenkin karulta. Rantavehnää näkee joskus ilmeisesti suolattujen teiden pientareiden vieressä. Muutoin merenrantakasveja ei tietty luonnonvaraisina tai karkulaisia juuri näe. Vaativammat niittylajit silloin harvoin kun niihin törmää ovat usein tarkoituksella kylvettyjä. Myös Päijänteen pohjukan karut keidassuot vaikuttavat niukkalajisilta niin pohjoisen aapasoihin kuin Etelä-Karjalan lettoihin verrattuna. Jo Jämsän seutu vaikutti huomattavasti Laukaata ja Jyväsky

    Puolueemme podcast:iin tehty haastattelu ”    https://www.youtube.com/watch?v=JscMyMzhqjo    ”. Käyn haastattelussa läpi historiaani poliittisena ja yhteiskunnallisena aktivistina. Ympäristöön liittyvä vaalipaneli  ”    https://www.youtube.com/watch?v=wOIPoPFNJCs  ” Linkissä on paneelin ensimmäinen osa, muut osa löytyvät samalta kanavalta.

 ...blokia aloittaessani ajattelin laittaa tänne ottamiani valokuvia. Kuvaan pääasiassa lintuja ja kasveja, mutta toki esim. kauniit maisemat sekä hienot rakennuksetkin ovat välillä kuvauskohteina. Alla joitain lintukuviani. Nuoria kottaraisia istumassa (puhelin?-) langalla Laukaan Vuonteella kesällä 2022. Lähistöllä oli ulkona laiduntavaa nautakarjaa, joten 1900-luvulla jyrkästi vähentyneet kottaraiset viihtyivät ruovikkoisen salmen molemmin puolin olevassa maalaismaisemassa. Hernekerttu Laukaan kirkonkylän marketin happomarjaistutuksissa. Kuvasin kertun muistaakseni kesällä 2022. Pikku-uikku talvisessa Savonlinnassa. Muistelen kuvanneeni uikun alkuvuodesta 2019 jolloin olin opiskelemassa luontokartoittajaksi. Pikku-uikut tulevat talvisin sulapaikoille jolloin pikku-uikuihin on helpompi törmätä. Kyseinen uikku oli Olavinlinnaa ympäröivässä sulana pysyvässä salmessa Savonlinnan keskustassa sinisorsien seurassa. Pikkuvarpusia Laukaan kirkonkylän pohjoisosista.  Jalohaikara Parkikkalan S

Blogissani ei alun perin ollut tarkoitus käsitellä päivän politiikkaa, mutta laitan tänne joitain ajankohtaisempia kirjoituksia jotta äänestäjät saavat minusta paremman kuvan Alla on haastatteluni joka julkaistiin lyhennettynä verkkolehti Kansalaisessa " https://www.kansalainen.fi/kansalainen-haastattelee-eduskuntavaaliehdokkaita-3/ ". Teen itse jonkin verran kansalaiseen uutisjuttuja:  " Kerrot esittelyssäsi olevasi puutarhuri, hortonomi ja luontokartoittaja Laukaasta. Mitä käytännössä teet työksesi nykyisin?"   Pääosa työstäni on yksityishenkilöiden ja liikerakennusten pihojen hoitamista. Työhön kuuluu lannoitusta, puiden leikkausta, nurmikon leikkausta, kivitöitä, kukkapenkin tekoa jne. Näin talvisin pihojen hoito on tietysti pääosin lumityötä.   Pihojen hoidon lisäksi teen haitallisten vieraskasvien torjuntaa ja luontokartoittamista. Vieraskasvit ovat ihmisen Suomen luontoon levittäviä ulkomaisia lajeja kuten komealubiineja ja jättiputkia. Haitalliset vieras

Toki monilla suurilla ympäristöjärjestöillä on ollut jo vuosikymmeniä yhteisiä aktiiveita erityisesti Vihreän puolueen kanssa. Suuret ympäristöjärjestöt ovat kuitenkin yleensä ilmoittautuneet puoluepoliittisesti sitoutumattomiksi ja varsinkin meitä Birdlifen jäseniä on monenlaisista puoluetaustoista. Olen jostain syystä törmännyt viime viikkoina syytöksiin, että Suomen luonnonsuojeluliitto olisi erityisesti persuja vastaan. Onko syytöksissä sitten perää?  Kun Marinin hallitus ilmoitti suojelevansa 30 000 hehtaaria metsää kehui juuri Suomen luonnonsuojeluliitto päätöstä Twitterissä (2.2 .2023). Myöhemmin huomattiin, että merkittävä Marinin hallituksen suojelemasta metsästä oli metsätaloudellisesti vähämerkityksellistä. Metsätalouden kannalta keskeisempiä ja luonnonmonimuotoisuudelle tärkeämpiä alueita suojeltiin vähemmän. Monet suojellut metsät eivät olisi todennäköisesti päätyneet muutoinkaan tehometsätalouden piiriin. Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) kehut tulivat myös melko nopeasti

  Olen aikoinani asunut yli 2 vuotta Savonlinnassa, mutta Olavinlinnassa ei tullut tuolloin käytyä vaikkakin sen lähistöllä tuli käveltyä varmaan kymmeniä kertoja ja olen ottanut linnasta kuvia monestakin suunnasta. Melkoinen aukko sivityksessä historiasta kiinnostuneelle henkilölle. Reilu viikko sitten tuo aukko tuli nyt paikattua. Olavinlinnan oviaukkolta tullaan lounaaseen päin osoittavaan bastioniin. Bastioneja on käsittääkseni Olavinlinnassa kaikkiaan neljä. Ne on rakennettu Venäjän ollessa linnan valtiaana ja ne ovatkin linnassa päinvastaisella puolella kuin Ruotsin vallan aikana rakennetut tornit. Bastionit ovat matalia muureja joihin on tehty hieman eri suuntiin osoittavia aukkoja kanuunoita varten. Vesiportinbastionissa olikin kaksi kanuunaa, jotka olivat kuulemma tuotu myöhemmin Ruotsista. Varsin vaikuttavan näköisiä rautamöhkäleitä. Alkuperäiset kanuunat vietiin Venäjälle autonomian ajan alussa. Itselleni tuli hieman yllätyksenä, että myöjäiskeskiajalla rakennettu Olavi